Intialaisten vuoden suurin juhla on Diwali. Vertaisin sen juhlintaa meikäläisten jouluun. Valoja ja avotulia ilmestyy pikku hiljaa jokapuolelle, erilaisia markkinoita (Mela) järjestetään siellä täällä ja kaikki suunnittelevat kotiin menoa. Diwali-viikolla keskiviikko ja torstai ovat pyhiä, mutta koko viikko on yhtä juhlaa. 

Maanantaina kaikki tulevat toimistolle ykköset yllä ja ryhtyvät koristelemaan toimistoa. Seinille, lamppuihin ja sermien päälle ilmestyy pikkuhiljaa ilmapalloja, serpentiinin tapaisia koristeita ja jopa vilkkuvia valoja. Valokuvia räpsitään siellä täällä ja tunnelma on korkealla. En usko, että kukaan tekee varsinaisesti töitä. Tiistaina meno vaikuttaa jo vähän enemmän työnteolta, mutta en edelleenkään usko päivää kovin tehokkaaksi. Perjantain pitää melkein kaikki vapaana liukumilla ja tiistai-iltana he suuntaavat koteihinsa.

Mitä lähemmäksi Diwali on viime viikkojen aikana tullut sitä enemmän kuuluu ja näkyy ympärillä raketteja. Toisin kuin kotona täällä ei tietenkään ole minkäänlaisia rajoituksia ammuskeluun. Oletettavasti raketitkaan eivät ole ihan samanlaisia kuin meillä...Keskiviikkona raketteja ammutaan jo niin paljon, että iltaan mennessä ilma on aivan harmaana savusta ja haistan sen jopa hotellihuoneessani.

- - Pahoittelut kuvien laadusta. Onneksi tämä ei ole valokuvausblogi - -